Psykoterapiaan tullaan tavallisesti, kun ahdistaa, masentaa, olotila on epämukava, eikä helpotusta ole kotikonstein löydettävissä. Vaikean tunteen taustalla saattaa olla monia syitä elämäntilanteesta erilaisiin lääketieteellisiin diagnooseihin.
Psykoterapia on ammatillista ja tavoitteellista hoitoa, jota voi antaa ainoastaan koulutuksen saanut Valviran hyväksymä psykoterapeutti. Psykoterapian tavoitteet suunnitellaan yhdessä jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta yleisesti tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänlaatua ja toimintakykyä vaikuttamalla psyykkiseen hyvinvointiin.
Psykoterapia on hintavaa ja voi olla, että apua vaikeaan tilanteeseen haetaan yksittäisistä psykoterapiakäynneistä. Tällöin psykoterapia ei ehkä hoida itse ongelmaa vaan vakauttaa vaikeaa olotilaa helpottaen hetkeksi. Tämäkin voi olla jollekin asiakkaalle riittävää ja asiat ratkeavat muulla tavoin.
Varsinaiset hoitovaikutukset näkyvät pidemmän psykoterapiajakson aikana. 10-20 kertaa on psykoterapiajaksona vielä lyhyt, mutta voi auttaa tilanteessa, jossa vaikeus tai pelko on tarkkarajainen. Monesti psykoterapian hyöty tulee pidemmässä hoitojaksossa ja kannattaakin selvittää mahdollisuuksia Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan, jolloin Kela korvaa hyväksymiensä psykoterapian palveluntuottajien korvauksesta 60% ja enintään 57,60 euroa.
Psykoterapiassa on erilaisia viitekehyksiä. Tässä viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa näkökulma on käyttäytymisen muokkaamisessa. Käyttäytymisellä tarkoitetaan reagointia tunteilla, ajatuksilla ja tekemisellä sekä näiden muodostamalla yhteydellä. Tunteet vaikuttavat ajatuksiin, ajatukset vaikuttavat tekemiseen ja niin edespäin. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa (KKT) pyritään käyttäytymisanalyysin avulla saamaan kiinni, mikä todellisuudessa aiheuttaa elämänlaatua heikentävää käyttäytymistä ja miten siihen voidaan erilaisilla menetelmillä (esim. DKT, HOT) vaikuttaa.
