Työpaikoilla tarjotaan monenlaisia työkaluja, jotta työntekeminen on sujuvaa, tehokasta ja mielekästä. On ergonomisia tuoleja, näyttöpäätelaseja, työhyvinvointipäiviä, tilastointeja, ensiapukursseja, vuosilomia, järjestelmiä, kehityskeskusteluja jne.
Työnohjaus on tärkeä työväline muiden joukossa. Joillain aloilla työnohjauksesta on muodostunut vakiintunut työväline työn kehittämiseen ja sitä tarjotaan automaattisesti. Joillain aloilla sen tarpeellisuutta vielä pohditaan. Monille työnohjaus terminä on jo tuttu. Lisätietoa saat siitä suomentyonohjaajat.fi.
Jos työpaikalla ei ole totuttu asioiden puheeksi ottamiseen tai keskustelukulttuuri on jähmeä, voi työnohjauskin tuntua vieraalta. Työnohjauksessa toki on hyötyä, että pystyy reflektoimaan omaa ja työyhteisön käyttäytymistä, mutta sitä ei tarvitse heti osata. Työnohjaus on prosessi, jossa opetellaan näitä asioita.
On tavallista, että hyväkin työporukka ajautuu joskus tilanteeseen, että ilmapiiri työpaikalla heikkenee, töihin tuleminen ahdistaa, toisen tavoista ei tykätä, homma ei kulje ja/tai uudistukset eivät tunnu järkeviltä. Hyvinvoinnin sijaan tunnelma muuttuu pahoinvoivaksi ja porukka alkaa selata avoimia työpaikkoja. Keskustelua ei koeta avoimeksi ja kysymyksiin aletaan keksiä vastauksia omista olettamuksista. Tällaisessa ratkaisemattomassa tilanteessa tai muutostilanteessa työnohjaus auttaa jäsentämään tilannetta, nostaa vaikeita asioita puolueettomasti keskusteluun ja palauttaa perustehtävän äärelle.
Tehokasta ja ennaltaehkäisevää työnohjaus on silloin, kun asiat ryhmässä ovat suhteellisen hyvin ja säännöllisellä työnohjauksella luodaan yhteistä keskustelukulttuuria, jossa on turvallista nostaa epäkohtia esiin. Turvallisessa ympäristössä voidaan tarkastella myös erilaisia työtilanteita tai tapauksia, oppia niistä ja luoda suunnitelmia. Työryhmää voi kohdata odottamaton kriisi tai trauma, jolloin työnohjausta käytetään tilanteen käsittelyyn ja vakauttamiseen. Joissain tilanteissa yksilötyönohjaus voi tuntua toimivammalta ratkaisulta. Silloin keskitytään ryhmän sijaan ohjattavan henkilökohtaisiin toiveisiin työelämän suhteen.
Työnohjauksessa käytän soveltuvin osin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Haastattelun ja ongelmien perusteella jäsennellään analyysi tilanteesta. Tämän jälkeen pohditaan sopivaa menetelmää tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkastelussa ovat aina myös arvot, roolit ja reflektiivisyys. Työ on tavoitteellista. Säännöllistä työnohjaajaa voi olla hyvä vaihtaa parin-kolmen vuoden välein, jotta työhön tulee taas uutta näkökulmaa.
Ota yhteyttä ja sovitaan puhelinaika tai tapaaminen Teamsissa: heli@psykoterapiajuurille.fi
